Kansallistukun tarina alkoi 1990-luvun laman aikaan Suomessa. Pidin Turun Paalupaikalla Kuluttajan Tukku -nimistä halpahallia ja tiesin jo K-kaupan ajoilta, että paperisäkit ovat loistava kampanjatuote. Paperilavat oli helppo tuoda esille, ja kun hinta oli kohdillaan, ne lähtivät asiakkaiden mukaan vaivatta. Paperisäkit toivat myös sellaisia asiakkaita, jotka ostivat samalla muutakin hyväkatteista tavaraa. Perinteiset kampanjatuotteet – kuten sokeri ja kahvi – taas houkuttelivat paljon väkeä, joka ei ostanut juuri muuta. Yhtenä syynä tähän oli varmasti se, että paperisäkit haettiin aina omalla autolla, johon mahtui muutakin ostettavaa, kun taas sokerit ja kahvit haettiin usein julkisilla.
Sain Serlalta hyvän tarjouksen Erittäin Hieno Suomalainen -WC-paperista, jota pystyttiin tuohon aikaan myymään hintaan 1 markka per rulla. Punaruskea EHS oli pakattu 48 rullan säkkeihin, joten säkin hinta oli 48 markkaa. Mainoksiamme oli Turun Sanomien etusivulla 2–3 kertaa viikossa, ja paperia myytiin todella paljon. Erään edustajan mukaan pienestä halpahallistamme myytiin WC-paperia jopa enemmän kuin Citymarketeissa.
Lähialueen koulut ja seurat alkoivat kysellä, voisivatko he myydä paperia varainhankintaan luokkaretkiä ja varustehankintoja varten. Tiedustelin Serlalta, voisiko kuorma mennä suoraan esimerkiksi koululle ja lasku tulla Kuluttajan Tukkuun. Aluksi kauppa toimi käteismaksulla (eli maksu etukäteen), mutta melko nopeasti toimitukset saatiin samalle laskulle kuin omaan osoitteeseen tilatut paperit.
Kun toimintamalli hiottiin kuntoon, se toimi näin:
– etukäteismyynti paperimyyntikirjeillä,
– toimitus asiakkaan toivomaan osoitteeseen,
– 2 viikon maksuaika asiakkaalle, jotta myydyt paperit ehdittiin toimittaa loppuasiakkaille maksua vastaan.
Näin koulu tai seura pystyi hoitamaan myynnin ilman omaa rahaa. Sama systeemi toimii edelleen.
On totta, että Kansallistukku on syntynyt asiakkaiden tarpeista. Samalla tavalla toimitamme paperia yhä tänä päivänä, jotta koulut ja seurat voivat hankkia varoja omiin tarpeisiinsa.
